nettiaviisi.fi

Hevoshoitajien arkea

Suomessa on jonkin verran hevosharrastajia sekä hevosyrittäjiä, vaikka hevosen pitäminen onkin maassamme suhteellisen kallista – usein kuulee sanottavan, että hevosten pitäminen on vain rikkaiden lystiä! Monella meistä on kokemusta nuoruuden aikaisesta heppatyttöilystä, joka kesti toisilla pidempään ja toisilla lyhyemmän aikaa ja jonka aikana osa melkeinpä asui talleilla! Osalla meistä tyttäret harrastavat nyt vuorostaan ratsastusta. Toisinaan esimerkiksi televisiossa nähtävissä tv-sarjoissa saatetaan hevostilojen elämää romantisoida ja joidenkin sarjojen osalta tuntuu, että hevostiloista annettava kuva on kovin kaukana totuudesta. Joskus tuntuu unohtuvan se tosiasia, että elämä hevostilalla ei ole pelkkää auringonpaistetta ja ratsastamista hevosen kanssa kohti auringonlaskua, vaan hevostilan pitäminen sisältää myös paljon raakaa työtä.

Arki

Mitä sitten hevosen päivittäiseen hoitamiseen kuuluu? Hevosta tulee ruokkia säännöllisin väliajoin vähintään kolmesti päivässä. Osassa talleja on siirrytty koneelliseen automaattiseen ruokintaan, mikä säästää hevosenhoitajan aikaa ja vaivaa. Hevosella tulee olla aina tarjolla puhdasta juomavettä. Osassa talleja on käytössä myös juoma-automaatit.
Hevosen päivittäiseen hoitoon kuuluu myös hevosen päästäminen jaloittelemaan. On suositeltavaa, että hevosen jaloitellessa tarhassa sillä olisi seuraa toisista hevosista. Hevonen harjataan päivittäin ja sen kaviot puhdistetaan. Hevosen terveydentilaa seurataan ja sen varusteet pidetään kunnossa. Myös hevosen karsina puhdistetaan päivittäin. Osassa talleja myös karsinoiden puhdistaminen tapahtuu koneellisesti automaattisesti, mikä helpottaa tallista huolehtimista. Myös erilaiset lantaimurit tuovat siivoustyöhön helpotusta.
Jos hevonen on likainen tai hikinen, se tulee pestä tai huuhdella ja tarpeen vaatiessa hevosella tulee käyttää lointa. Muita hevosen tarvitsemia hoitotoimia ovat esimerkiksi kengitys, kavioiden vuoleminen, loishäädöt, hampaiden raspaus sekä mahdolliset rokotukset. Hevosen normaali ruumiinlämpö levossa on aikuisella hevosella noin 37,3-38,3 astetta ja varsalla noin 37,5-38,5 astetta. Pulssi on aikuisella hevosella levossa tavallisesti noin 26-40 lyöntiä minuutissa, vuoden ikäisellä hevosella 35-50 lyöntiä minuutissa ja varsalla 60-80 lyöntiä minuutissa. Aikuinen hevonen hengittää normaalisti levossa noin 8-16 kertaa minuutissa. Varsat ja nuoret hevoset hengittävät hieman tätä tiheämmin. Hevosen limakalvot ovat normaalisti levossa väriltään vaaleanpunaiset.

Nykyisin monet hevostilat, varsinkin ammattimaisesti toimivat tilat, käyttävät jo tallien suunnittelussa tähän tehtävään erikoistuneita suunnitteluyrityksiä ja rakennuttavat tallit siten, että hoitotoimenpiteet toimivat mahdollisimman pitkälle koneellisesti ja automaattisesti. Tämä on vähentänyt tallitöiden fyysisyyttä sekä tallitöihin kuluvaa aikaa. Moni on sanonut, että tallin automatisoiminen mahdollisuuksien mukaan on tarjonnut lisää aikaa käytettäviksi hevosten kanssa ja tehnyt harrastuksesta vielä aikaisempaakin mielekkäämpää.

Liikunta

Eläinsuojelulain mukaan hevosen tulee saada päivittäin ulkoilla ja liikkua, mutta sitä ei saa rasittaa liikaa. Kesäisin suositellaan, että hevonen pääsisi joka päivä laitumelle. Jos hevonen on terve ja kehittyy normaaliin tapaan, aletaan sitä opettaa ajoon sen vuoden syksyllä, kun hevonen täyttää 1,5 vuotta. Ratsastusharjoittelu aloitetaan tavallisesti hevosen ollessa 3-vuotias. Liikunnan osalta on tärkeää, että kaikki hevoset pääsevät liikkumaan säännöllisesti sekä suunnitellusti. Jos hevosen kanssa aiotaan kilpailla, tulee hevosen liikkumisen olla myös nousujohteista. Liikunnan tulee olla vaihtelevaa ja hevoselle tulee tarjota mahdollisuus myös lepopäiviin ja –jaksoihin.
Vääränlainen, liian vähäinen tai liiallinen liikunta saattaa ilmetä hevosen käyttäytymisessä esimerkiksi haluttomuutena, niskurointina, voimakkaana laihtumisena tai lihomisena, ylenmääräisenä vireytenä tai hevosen huonona hallittavuutena. Jos hevonen ontuu tai on muutoin sairas, tulee sen saada lepoa ja hoitoa. Hevosta on tärkeää valmentaa asiantuntevalla tavalla, jotta voidaan ehkäistä hevosen tuki- ja liikuntaelinsairauksia. Myös oikeanlaisilla varusteilla on suuri merkitys vammojen ennaltaehkäisemisessä. Näistä kaikista hoitotoimenpiteistä on onneksi saatavilla lisätietoja sekä kirjoista että alan harrastajilta ja ammattilaisilta.