Maaseudun maaseutulehti on lehti, joka kokoaa yhteen koko Suomen maaseudun uutiset ja tapahtumat – Pohjoisesta etelään ja idästä länteen. Maaseutua ei voi pitää yhtenä kokonaisuutena, josta voisi puhua yleistämällä, vaan sitä pitäisi pitää monitahoisena kokonaisuutena, joka tarjoaa monia erilaisia toimintaympäristöjä monille erilaisille toimijoille. Julkaisemme näillä sivuilla Maaseudun maaseutulehden suosituimpia artikkeleita.

Maaseutumatkailun monet kasvot

Maaseutumatkailulla voidaan sanoa olevan Suomessa monenlaiset kasvot. Tarjonta vaihtelee alueittain ja erityisesti maaseudulla matkailuelinkeino on usein paikallisesti erittäin merkittävää. Kiireisessä elämänvaiheessa elävät kaupunkilaiset ovat alkaneet enenevässä määrin kaivata väljästi asutun maaseudun tarjoamaa puhdasta luontoa, tilaa sekä hiljaisuutta. Maaseutu tarjoaa monia toimintaympäristöjä, joita ei kaupungeista tahdo löytyä.
Matkailukentän näkökulmasta katsottuna maaseutumatkailuyritysten palvelut tuovat kenttään lisäarvoa sekä tietynlaista ainutlaatuisuutta. Usein melko pienet maaseutumatkailuyritykset pystyvät tarjoamaan persoonallista sekä laadukasta palvelua. Monet Suomen maaseutumatkailuyrityksistä toimivat perheyrityksinä, jotka työllistävät parhaimmillaan perheen useamman sukupolven.

Tiesitkö, että matkailutoiminta työllistää Suomessa noin 140 000 työntekijää? Suomen mittakaavassa tämä määrä ei ole lainkaan merkityksetön. Joissakin maakunnissa jopa lähes 10% työssäkäyvistä työskentelee matkailutoimialalla. Erityisesti matkailualan parissa työskentelee nuoria. Suurinpiirtein 10% matkailutoiminnan työpaikoista löytyy maaseudulla sijaitsevista matkailualan mikroyrityksistä, joita on maassamme noin 5 000.
Maaseudulla matkailuala saa aikaan monia kerrannaisvaikutuksia, joista koko paikkakunta hyötyy esimerkiksi uusien työpaikkojen muodossa. Tällaisia kerrannaisvaikutuksia ovat esimerkiksi rakennustoiminta paikkakunnalla, elintarvikkeiden hankinta sekä jalostustoiminta ja lähiruuan edistäminen sekä palveluiden kuten vähittäiskauppa, kyläkaupat, hyvinvointipalvelut, kädentaidot ja taksi, edistäminen. Maaseudun asukkaat hyötyvät saadessaan tätä kautta aikaisempaa monipuolisempia palveluja ja perusinfrastruktuuria saadaan näin helpommin ylläpidettyä, jolloin on mahdollista kehitellä myös muuta elinkeinotoimintaa alueelle.

Maatilamatkailuun liittyy erilaisia palveluja, joita ovat esimerkiksi majoituspalvelut, varsinainen maatilamatkailu kokonaisuudessaan, mökkimatkailu, ruokapalvelut, erilaiset aktiviteetit, erilaiset ohjelmapalvelut sekä erilaiset käyntikohteet. Esimerkiksi kalastusretki soutuveneellä saattaa olla monelle kaupunkilaiselle upea elämys.
Toisaalta monet maaseutumatkailuyritykset kärsivät myös huonosta tuottotasosta ja siitä, että toiminnan ylläpitäminen uhkaa maksaa enemmän kuin toiminta tuottaa. Monet maaseutumatkailuyrittäjät ovatkin joutuneet pohtimaan, mistä heidän yrityksensä voisi saada lisää tuloja. Ratkaisua tähän on haettu esimerkiksi palveluiden laadun nostamisella tai korostamisella, tehokkaalla tuotteistamisella, tehokkaalla markkinoinnilla, myyntiä tehostamalla sekä kehittämällä uusia yhteistyökeinoja ja –tahoja omassa asuinkunnassa sekä sen lähialueilla.

Maaseutumatkailu on alettu nähdä myös merkittävänä vientituotteena, jossa korostuu suomalaiset perinteet sekä puhdas luonto. Maaseutumatkailua onkin alettu enenevässä määrin mainostaa myös Suomen rajojen ulkopuolella. Esimerkiksi Venäjällä ja Saksassa Suomen tarjoamat maaseutumatkailuvaihtoehdot ovat alkaneet kiinnostaa aikaisempaa enemmän. Saksan ja Venäjän lisäksi kiinnostusta on myös esimerkiksi Virossa, Ranskassa, Sveitsissä , Italiassa ja Belgiassa. On tärkeää muistaa, että matkailu on erinomainen vientituote siitäkin syystä, että matkailun aiheuttama kulutus tapahtuu kotimaassamme ja tuo näin lisätuloja kotimaahamme. Matkailusta tulee myös maksaa arvonlisäveroa, joka jää Suomeen. Ulkomaille suuntautuvaa markkinointia pitäisikin merkittävästi lisätä etenkin Venäjän, Saksan, Sveitsin, Itävallan, Viron, Latvian, Liettuan, Ruotsin, Norjan, Tanskan, Ranskan, Hollannin, Belgian, Englannin, Puolan, Italian, Espanjan, Kiinan ja Japanin osalta. Myyntiä ja markkinointia tulisi selkeästi lisätä ja niissä tulisi hyödyntää aikaisempaa enemmän sähköistä mediaa. Esitteitä tulisi myös kääntää aikaisempaa useammille kielille. Moni maaseutuyrittäjä toivoo, että toimintaa ohjaava byrokratia vähenisi.

Suomen luonto, yhteiskunnallinen tilanne ja sääolosuhteet asettavat toisaalta myös haasteita maaseutumatkailulle. Tällaisia haasteita ovat esimerkiksi sään vaihtelut, yleinen taloustilanne, verotus, korkeat kustannukset, liikenneyhteydet, sesonkivaihtelut, kilpailutilanteen muutokset, markkinoinnin haasteet sekä yrittäjien ikääntyminen. Venäjän tilanteen muutokset ovat näkyneet myös meillä matkailijoiden vähenemisenä. Tähän ovat vaikuttaneet esimerkiksi ruplan kurssin romahtaminen sekä venäläisten viisumivaikeudet. Toisaalta maaseutumatkailu pitäisi nostaa uuteen suosioon myös suomalaisten keskuudessa pohtimalla miten maaseutumatkailu voisi olla nykyistä trendikkäämpi lomavaihtoehto ja millaisia oheispalveluja sen tulisi tarjota, jotta se houkuttelisi myös kotimaan matkailijoita?